Itävalta jäi taakse ja Italia antoi karun ensivaikutelman kuin salamasta paskoiksi muuttuvine teineen ja sadetta alkoi tulla juuri sieltä esterin kauniista. Jotain kuvaa rankkasateen määrästä, että pisarat tuntuivat paksun Rukka-ajotakin läpi nipistellen. Tulos: paloautoja ja ambulansseja ajaa solkenaan sulkemaan teitä, joille on valunut mutasuihkuja. Siinä sitten hihitellään nelihenkisen saksalaisseurueen kanssa hetki motoristin elämän rujoa karuutta, mutta jätetään suomalaisella hulluudella saksalaiset hihittämään ja otetaan kieli poskessa aktiivinen asenne ja vaihtoehtoreitti navihuuhaagaattorista.
Mä olen beibi niin märkä...
Molemmat olivat niin perusteellisen läpimärkinä, että painoa oli varmasti lähelle 200 kg ajokamat päällä. "Sadehanskaa" puristettaessa olisi voinut kaataa teevedet. Sateen ja julmetunmoisen ukkosen kiertäminen aloitti ristiriitaisen seikkailun läpi vuoriston. Kyseessä oli oikea test-of-man kylmyyttä, kosteutta, väsymystä ja vitutusta vastaan. Mutta aah eipä tiedettykään mitä Nokialainen jekkupetteripuhelin pojille keksikään reitiksi. Edessä ei ollut moottoritietä, vaan mystisen lyömätön NARNIA! Sateesta kosteat pilvet olivat niin alhaalla ja Dolomiitit niin mykistyttävässä rujoudessaan kauniita tässä sinisen harmaassa pilvisessä illassa, että vain Frodo ja sormus puuttui - reitti oli jo Mordoriin!
Mutukaisen Bolzaon kierätävä reitti lienee on yksi motoristeille upeimmista kokemuksista, jos nimenomaan haluaa päästä vähän tykittelemään alppiympäristössä ilman alituista rotkoon suhauttamisen vaaraa, joskin sitä oli myöhemmillä osuudella.
Illan pimetessä yli parin kilsan korkeudessa, lämmiteltiin siinä sormia moottorissa ja taas kiroiltiin ja ihasteltiin vuoron perään lämpimikseen. Rauli alkoi kitistä majapaikkaa ennen Trentoa, mutta niin se vain jaksoi mukana remmissä Trentoon asti. Täytyypä myöntää, että itselläkin alkoi olla mehut melkoisen lopussa, mutta taas kerran test-of-menistä otettiin kultaiset mitskut ja määränpää vedettiin happosisuilla maaliin 13h reissaamisella kaikkine teknisine kommelluksineen (piti saada ratiokihelimet takaisin toimintaan). Vakkari olikin kännyköistä tuttu modifointi "missä sä oot" => "ooksä viel messissä?". On se ajaminen nastaa, juujuu?
Trentoon hotlaan ja tatti otsaan. On tää vaan niin hienoa. Äiti, lähetä kalsareita.
View Larger Map
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Vitsi, mikä stoori! Ootte varmaan ihan hurmoksessa olleet.
Ja täältä tulee kuivien kalsareiden hankintaan avustusta, toiselle!
love mami ja kummi-tätskä kympillä mukana
Ootteko palanneet kotiin? Miten loppumatka meni? Kirjoittakaa, please!
Näähän onkin tuttuja miehiä! Juteltiin Polonian takapihalla kun oltiin paluumatkalla Romanian reissulta. Hieno stoori ja hienot videot. Loppupätkän juttua odotellessa.
Pannarikuski
oisitte tulleet mun huomaan hetkeksi lepää kuten raulille ehdotin, siinä olis lopulta ollut ollut meri, altaat ja etenkin se vaatteidenpesumahdollisuus. ja kaikki matkaajat tervetulleita :)
Lähetä kommentti