Takasin kotiin

Sunnuntaina heräilin siinä seiskan maissa aamulla ja kasilta olin pyörän selässä. Ilma oli mitä mainioin, kun aamu usva hälveni. Hieman lämpimämpää olisi voinut olla, mutta toppakerrasto piti lämpimänä. Aika ohjeellinen tuntuu olevan tuo Ruotsin rajoitus 110. Itse ajelin mittarivirhe plus kaksikym... kaksi kilometriä tunnissa ja tasaisin väliajoin minutkin ohitettiin vauhdilla. E4 on loistavassa kunnossa, mutta kahteen kertaan lyhyen ajan sisään hieman puuduttava maisemallisesti.

Ehdottomasti kivoin kohta on, kun tie menee Vättern järven vierestä. Se on Ruotsin toiseksi suurin järvi ja Euroopassakin viidenneksi suurin. Ei mikään pikku lätäkkö siis. 6 tuntia meni matkassa kahdella pysähdyksellä, joista yhteensä pysähdysaikaa kertyi hieman vajaa tunti eli ratsain tuli oltua reilut viitisen tuntia. Kilometrejä kertyi 635. Satamakin löytyi helposti netin ohjeiden perusteella. Nyt oli sen verran ajoissa liikenteessä, että meni hieman odotteluksi satamassa.

Höör

Tänään ajeltiin sitten Skånes Djurparkiin, joka sijaistsee täällä. Paikka oli pikkuinen kylä nimeltä Höör. Maisemat matkalla olivat hienoja. Tosin tuulimyllyt Skånessa ymmärtää nyt paljon paremmin. Tuuli oli melkoista ja välillä sai tosiaan nojata hieman sivutuuleen. Elukoita tuli nähtyä ja pari tuntia pyörittiin siellä.

Sitten tultiin takas Malmööseen ja käytiin syömässä todella hyvää jäätelöä Glas Fabrikenissa. Tekevät jätskinsä itse ja olivatkin todella hyviä. Muuten köpöteltiin sitten ympäri Malmön keskustaa, joten tuli sekin nähtyä nyt kunnolla.

Pikku hiljaa sisko tekee ruokaa ja sit vähän telkkaria ja ajoissa nukkumaan. Huomenna herätys seiskalta ja siitä sitten kamat pyörän päälle ja nokka kohti Tukholmaa. Pitkä päivä siis tulossa. Nyt, kun ei voi luottaa tuohon kännykän navigointiin, ahistaa pikkasen sataman löytäminen. Eiköhän se sieltä kuitenkin löydy.

Köpis


Tänään sitten päätettiin pikku-siskon kanssa suunnata Kööpenhaminaan. Ensimmäiseksi kävin etsimässä moottoripyöräliikkeen. Siellä ei ollut vuokrattavana pottia, joten otin halvimman, mikä irtosi 80e hintaan.

Sitten pyörä kohti Juutinrauman siltaa. Hieno rakennelma. Ainoa ongelma oli toisessa päässä näkyvät synkeät vesisadepilvet. Siltakin oli osaksi usvan peitossa. No päätettiin kuitenkin painaa menemään (ylitys oli moottoripyörältä n.20e suuntaan). Toisessa päässä sitten alkoi satamaan. Pikaisesti siitä lentoasemalle kurvaus ja pyörä sateelta piiloon. McDonaldsiin istuskelemaan latelle. Siinä meni puol tuntia ja sen jälkeen taas oli hippasen selkeämpää. Suuntasimme siis takaisin tien päälle ja kohti Kööpenhaminan keskustaa.

Keskustassa jätimme pyörän lähelle keskustaa erään kauppakeskuksen parkkipaikalle. Sai sen sisätilaan, joten uudestaan uhkaavat pilvet eivät haitanneet sitä. Suunnattiin kauppakeskuksesta kohti keskustaa ja pian sadepilvet taas tavoittivat meidät. Käytiin nostamassa rahaa (pikku episodin jälkeen, kun olin unohtanut oman pin-koodini - vanhuus ei tule yksinään) ja hypättiin turistibussiin sadetta pakoon. Siinä meni tunnin verran kierrellessä Köpistä bussin kyydissä ja loppumatkasta sade oli taas lakannut.

Käytiin vielä kävellen Christianissa ihmettelemässä hippimeininkiä. Täysin käsittämätön paikka ja ei pitkääkään, kun prätkäasuni oli houkutellut ensimmäisen juopon selittämään jotain tanskaksi. Lopulta selvisi, että kuvitteli saksalaisiksi ja jätti rauhaa, kun korjasin asian.

Aurinko alkoi pikku hiljaa taas porottamaan ja päätimme suunnata takaisin. Silta näytti ihan erilaiselta tällä kertaa, kun oli selkeä näkyvyys päästä päähän. Aikamoinen pätkä ajella. Huomenna sitten kierrokselle, jonnekin Malmön lähimaastoon.

Perillä Ruotsin maalla

No nyt on pikkasen poikki. 650km takana. Noin kello 10 pääsin laivasta irtautumaan (olin sinne perälle jäänyt). Siitä n. 11:20 olin Eskilstunassa kaverin luona. Sieltä pääsin irtautumaan kello 13:00. Mahtavia teitä pääsi ajelemaan tällä välillä, kun ei vielä joutunut takas E4:lle, joka on melko mitään sanomatonta motaria. Tiet Eskilstunasta taisi olla 240, 213, 56 ja 55 ja siitä sitten E4:lle. Pari sataa kilometria ennen Helsinborgia iski sitten vesisade. Oli pakko pysähtyä laittamaan toppakerros päälle ja vähän lämmittelemään. Muuten sade ei juurikaan menoa haitannut, vaikka näpit vähän jäätyivätkin.

Helsinborgin jälkeen Malmööseen oli sitten kuivaa taas ja loppumatka menikin ilman ongelmia - tai sään puolesta. Nimittäin päästyäni Malmööseen huomasin puhelimen sammuneen. Yritin käynnistää sitä, kun mielestäni siitä ei pitänyt todellakaan olla akun loppunu. Ei lähtenyt näyttö päälle. Vein sen lataukseen huoltoasemalle, mutta sama lopputulos. Diagnoosi siis sama kuin noin vuosi sitten. Näyttö rikki. Näköjään N95:n näyttö kestää vuoden verran.

Soitin sitten luottokortin avustuksella mutsille Suomeen, joka soitti sitten siskolle Ruotsiin ja sopi treffipaikan. Hetken metsästin paikallista Hiltonia, mutta lopulta se löytyi. Vähän vajaa yhdeksän näytti kello, kun tänne pääsin. Huomenna sitten siskolle metsästää kypärää ja tutustumaan paikallisiin reitteihin.

Nyt taitaa tulla uni äkkiä. Niskat ja hartiat aika puuduksissa. Takapuoli kesti loppuen lopuksi rypistyksen yllättävän hyvin. Ehkä se alkaa tottumaan tuohon lankkuun.